Marttailta narupalloja tehden

Maanantaina 7.11.2016 oli Marttailta järjestötuvalla.
Teemana oli narupallojen tekeminen.

Paikalla oli 9 ennakkoon ilmoittautunutta henkilöä. Suurin osa oli oman yhdistyksemme Marttoja. Tarjosimme mahdollisuutta osallistua Marttailtaan pienellä osallistumismaksulla myös henkilöille, jotka eivät ole vielä jäseniä. Olimmekin saaneet muutaman mahdollisen tulevan jäsenen houkuteltua paikalle.

Narupallojen teossa meitä ohjasi keravalainen Anu Löytönen-Parkkamäki. Anu oli etukäteen tehnyt hankintoja, joten meidän ei tarvinnut muuta kuin saapua paikalle, suojata pöydät sekä itsemme ja ryhtyä puuhaan.

Narupallojen tekoon tarvittiin:
ilmapalloja ja/tai vesi-ilmapalloja ja pumpun, jolla saa palloihin ilmaa
liimaa + vettä
paperinarua, pellavalankaa, villalankaa tai mitä tahansa lankaa, joka imee helposti itseensä liimaa.

Naru kastellaan liima+vesi seokseen. Sen jälkeen se puristetaan kuivemmaksi, ennen kuin aloitetaan kieputella pallon päälle. Anu neuvoi meille, että isompaa palloa voi muotoilla kelmulla pyöreämmäksi ennen kuin aloittaa kieputtamaan narua pallon päälle.

Kuulostaa helpolta, mutta ihan kaikista palloista ei heti tullut heti sieviä pyöreitä narupalloja. Ilmapallo muotoutui välillä ihmeellisesti esim. barbababan muotoiseksi tai sitten siitä irtaantui pieni kupla, jota ei mitenkään meinannut saada muotoutumaan kunnolla. Tässäkin asiassa harjoitus varmaan tekee mestarin.

Aika kului hurjan nopeasti. Kahdessa tunnissa ehdittiin kuitenkin harjoitella pallojen tekoa ja ainakin minulle jäi kipinä, että pitäisi kotonakin tehdä vähän lisää palloja.

Arvokasta yhteistä aikaa kului vähän hukkaan, koska allekirjoittanut sähläsi kahvinkeittimen kanssa ja sulake paloi. Jouduimme sitten juomaan kahvia pimeässä ja roudaamaan pöydät käytävälle, jossa oli valot. Sulakkeen vaihtaja saapui paikalle vasta kun kaikilla oli kädet kyynärpäitä myöten liimassa ja pallojen pyörittely täydessä vauhdissa. Onneksi Martoilta ei jäänyt sormi suuhun; nopeasti teimme suunnitelma B:n ja saimme pallotehtaan käyntiin käytävälle!

Oli mukava ilta!

-Piia J.

Marttailta Puutarhateemalla

Maanantaina oli Marttailta, jossa saimme opastusta puutarhan syyskuntoon laitosta ja kuulimme miten toimii Farmarin markkinat / Reko.

Sirpa Kettu on noin vuosi sitten perustanut facebookiin Järvenpään Farmarin markkinat / Rekon ja jäseniä siinä on jo lähes 3300. Järvenpään ruokarengas on tarkoitettu Järvenpään ja sen lähialueen asukkaille, jotka haluavat ostaa paikallista ruokaa suoraan tuottajalta. Tuottaja ja kuluttaja tapaavat sovittuna ajankohtana ja kuluttaja saa ostaa ruokansa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä. Järvenpään Farmarin markkinat / Rekon perusperiaatteita ovat: tuotteet mahdollisimman läheltä, eettistä tuotantoa - mielellään luomua, avointa ja läpinäkyvää eli tuottajalla on velvollisuus kertoa tuotannosta, ei jälleenmyyntiä. Sirpa kertoi hyvin innostavasti kuinka mukavaa on nähdä ostamansa tuotteen tuottajan kasvot, tiedät kuka on ostamasi tuotteen valmistanut/tuottanut. Ja kuluttajat mahdollistavat omalla ostokäyttäytymisellään pienten tuottajien toimeentulon, kun hyödyke siirtyy tuottajalta suoraan kuluttajalle.

Suvi Lehtonen antoi vinkkejä ja melkeinpä kädestä pitäen opasti kuinka puutarhan saa syyskuntoon. Paljon tuli uutta tietoa ja näin laiskan puutarhurin iloksi kuulimme, ettei kannata perata kasvimaata / lavapuutarhaa tyhjäksi syksyllä. Jos on käynyt niin onnettomasti, että innokas puutarhuri on jo ehtinyt tehdä syystyöt kasvulaatikossa (eli tyhjentää sieltä kaiken muun kuin mullan) niin ei hätää! Vielä ehtii kylvää esim. kauraa, joka imee ravinteet mullasta itseensä. Näin vesi ei pääse huuhtelemaan mullasta kaikkia ravinteita ja keväällä kaura maatuu päästäen ravinteet taas kiertoon. Jos haluat tutustua tarkemmin puutarhan hoidon salaisuuksiin, lukasepas tämä kirja: Lavatarhuri, Kasvata satoa viljelylaatikossa.

Martat Kellokoskipäivä -tapahtumassa

Viime lauantaina Männistön lavalla vietettiin kolmannen kerran Kellokoskipäivää, jossa yhdistykset ja seurat esittelivät toimintaansa kyläläisille. Myös Kellokosken Martat oli tapahtumassa mukana omalla kojulla.

Tapahtumaan osallistuminen alkoi Kellokosken Martoissa tarkalla suunnittelulla. Minkälainen sisustus kojuun? Mitä arpajaispalkinnoiksi? Kuka leipoo ja mitä? Minkälaisia esitteitä tehdään? Mitä muuta tarvitaan? Kuka tekee ja mitä? Innostunutta pöhinää ja idearikkaita marttoja :) Ilmakin onneksi suosi osallistujia ja aurinkoisessa säässä oli mukava esitellä uudelleen alkanutta toimintaa. Kellokosken Marttojen Martta-arvat menivät erinomaisesti kaupaksi ja juttuseuraa riitti kodikkaassa kojussa koko ajan. Toiminta ja arvat tuntuivat kiinnostavan sukupuoleen ja ikään katsomatta.

Olimme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen, kiitos kaikille!

Tunnistatko Martan?

Sadonkorjuuaika. Näin on monella muulla, jotka keväällä kylvivät siemenet ja taimet kasvamaan. Minäkin innolla tungin kasvilaatikoihini kasvamaan sipulia, avomaakurkkuja, kesäkurpitsaa, herneitä, salaattia ja ruohosipulia. Alku oli, kuten joka vuosi, innostunutta touhuamista ja hoivaamista. Kesä toi tullessaan myös muunlaisia mielenkiinnon kohteita ja kasvilaatikkoni saivat jäädä melko rauhaan. Kävin kyllä kurkkimassa etteivät "rikkaruohot" valtaa alaa ja kastelinkin aina silloin kun kesä ei muistanut. Välillä ihmettelin satoni kasvueroa ystäväni satoon. No, kyllä ne kohta alkavat kohisten kasvamaan. Joopa joo, eivät kyllä kasvaneet. Herneitä sain muutamia, olivat sentään makeita. Sipuli on vieläkin niin pientä, ettei sitä kehtaa maasta nostaa. Avomaakurkut (ne muutamat rääpäleet) mätänivät ennenkuin ehtivät edes muodostua kurkun näköisiksi. Kesäkurpitsoita ystäväni luuli minilajikkeeksi. Se kertoo varmaankin koosta jotain. Mutta hei, ruohosipuli voi hyvin ja tuuheasti! Muilta osin meidän perhe ei pääse herkuttelemaan oman maan tuotoksista, sen verran köyhää on tämän vuoden sato. 

Olenkohan ainoa Martta jota ei todellakaan tunnista Martaksi tuotoksien perusteella? "On se kumma, miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämästä." Että mitenköhän pieni se sato voikaan olla, jos lakkaisin yrittämästä? Vielä en kuitenkaan luovuta, ensi vuonna taas uutta taimenta penkkiin!

Sadonkorjuuterveisin Katja

Mehukas juttu

Aikoinaan ajattelin, että martat osaavat kaikki huushollihommat ja käsityöt, muistavat reseptit ulkoa, jne. Nyt itse vielä suht tuoreena marttana tiedän, että näin ei ole, onneksi.

Tänään kokeilin taas jotain itselleni uutta. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt mehua mehumaijalla. Sivustakatsoja olen ollut usein, mutta vasta nyt tartuin itse toimeen. Ostin jokunen kuukausi sitten oman maijani eräältä, jolla into lopahti yhteen kertaan. Yritän pistää paremmaksi.

Alku oli vähän takkuinen, koska kun laitoin mehumaijan kerrokset päällekkäin totesin, että jaahas, eihän se mahdu meidän hellalle. Liesituuletin on liian matalalla. Hieno homma. Onneksi anoppilan keittiöstä löytyi puuttuvien senttien verran enemmän tilaa.

Marttojen nettisivuilta oli löytynyt hyvät ohjeet, joten varsinaisessa tekemisessä ei ollut ongelmia. Pakastimessa talvehtineista marjoista tuli syvän punaista mehua, jota maistelemme tänään pihasaunassa kylvettyämme.

Taas on yksi asia opeteltu. En väitä olevani mestari, mutta harjoittelu jatkuu. Mikähän opeteltava asia olisi seuraavana vuorossa? Ehkä porkkanoiden kuivaaminen. Tai vaikka viittelöinti.

Ukkosterveisin, Ulla

Akileija, tyräkki, minttu ja moni muu…

Tapahtui tänään klo 09.32 Kellokosken ydinkeskustassa, entisen Rituliinan edustalla: Tuli auto, tuli toinen, ilmestyi pöytä, siihen siniruutuiset liinat ja suojamuovi. Pöydälle nostettiin erilaisia kasveja. Seuraavasta autosta lisää, sorttimentti laajeni. Ohi ajaneista autoista kuikuiltiin mitä täällä tapahtuu.

Pian kymmenen jälkeen saapuivat ensimmäiset kutsun kuulleet vaihtajat taimia kantaen. Tuomisia tutkittiin innokkaasti, kirjoitettiin nimiä purkkien kylkiin ja opittiin uutta. Esiteltiin pöydän tarjontaa. Yhdessä arvailtiin nimiä joillekin, etsittiin apua netistäkin. Onneksi ohi sattui kulkemaan kasvitietäjä, joka auttoi muutaman kysymysmerkin osalta. Jokaiselle taimien vaihtajalle löytyi pöydältä jotain kotiin vietävää. Useimmilla oli pihalta paikka valmiiksi mietittynä. Osa löysi kiinnostavan kasvin tietämättä mihin sen sijoittaa.

Oli ilo huomata, että edes jotkut olivat huomanneet tapahtumamainoksemme, lähinnä facebookissa. Lehti-ilmoittelua kaivattiin (muistamme jatkossa). Tälle päivälle osui paljon muitakin tapahtumia, joten kylän raitti oli melko hiljainen. Tämä oli meille kuitenkin hyödyllinen ja kiva tapahtuma, otimme opiksikin. Ehkäpä otamme uusiksi ensi keväänä ja parannamme vielä hieman. 

Oli mahtavaa jutella kyläläisten kanssa myös marttailusta. Pöytämme ääressä kävi sekä nykyisiä että toivottavasti tulevia Kellokosken marttoja. Tavataan syksyn marttailloissa!

Kukoistavaa kesää kaikille!

Ulla

WannabeMartta tässä moi!

Olen kovasti innokas alottamaan kaikenlaisia uusia juttuja. Suunnittelen innolla, mutta toteutus saattaa jäädä puolitiehen tai jopa alkamatta. Jotkut asiat tulevat jäädäkseen, niin ihastun etten muusta välitä.

Marttailun maailmaan astuin tämän vuoden alkupuolella, ystäväni houkuttelemana (kovin paljon ei tarvinnut houkutella). Tuumailin, että johan minä tavallaan jo marttailen kun kerta teen näitä ihan arkisia asioita: pesen pyykkiä ja ihmettelen miten saan pihkan irti vaatteesta, säilön talven varalle metsän antimia, paikkailen rikki menneitä housuja, yritän pitää kasvimaan kasvit hengissä ja vieläpä toivon saavani satoa. Ja viimeisimpänä: hurahdan hulluna hortaan! Tästä eivät muut perheenjäsenet vielä ymmärrä iloita, karsastavat viherjuomiani ja voikukannuppuja paistinpannulla. Mutta eikös uusiin makuihin tottuminen vaadi muutamia (kymmeniä) maistelukertoja :)

Kellokosken Marttojen toiminnasta uskon muodostuvan monipuolista, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Pienin askelin, kohti ääretöntä ja sen yli! (lainattu hieman Buzz Lightyearia)

Moikkaillaan kun tavataan!

terveisin Katja

Moi, mie oon Ulla

Minusta tuli martta varmaan lähemmän kymmenen vuotta sitten. Liityin Kellokosken marttoihin, mutta kävin marttailloissa vain pari kertaa. Työelämä vei mennessään. Tuolloin Martat -lehti oli minun ainoaa marttailua. Se ilahduttaa edelleen aina ilmestyessään.

Ehdin siirtyä vähäksi aikaa Virtuaalimarttoihin, kunnes tämän vuoden alussa kylällä kiersi huhu, että Kellokosken martat lopettaa toimintansa. Ei, ei , ei, kyllä täällä marttoja tarvitaan! Otin itseäni niskasta kiinni ja hyppäsin mukaan hallitukseen. Takana on vasta muutama kuukausi, mutta olen saanut jo ihania maistiaisia siitä mitä marttailu on. Päässä surisee ajatuksia ja tiedonjano ja tekemisen halu on kova. Kevätkausi on hurahtanut paljolti ns. latua tehdessä, mutta syyspuolella toiminta rullaa varmasti jo hyvin.

Marttana ja ihmisenä olen käsitöiden tekijä, kasvimaan hoitaja ja sadon säilöjä, leipoja ja arkikokkaaja. Näin keväällä taimien kasvatus ja kasvimaan suunnittelu ovat kovasti esillä. Tänä vuonna laitan kasvamaan viime vuotta enemmän lehtikaalia, parsakaalia ja kesäkurpitsaa, jotta toivottavasti runsas sato riittää vähän pidemmälle ensi vuoteen.

Aurinkoisin terveisin,

Ulla Poutiainen

Kellokosken marttojen varapuheenjohtaja

Marttailua, marttailua

Kyllä.. Me naiset marttailtiin torstaina 21.4. järjestötuvalla. Mitäpä meidän marttailu sitten oli? Noh.. Me tehtiin kaikenlaisia juttuja, sovittiin tapahtumien järjestäminen, siman teko, munkkien myynti ja ja ja.. Ja sitten mietittiin mukavia kursseja, mitä tehdään ja mihin mennään. Sovittiin että 11.6. oleva kevätretkemme suuntautuu Knehtilän luomutilalle tutustumaan tilaan, tekemään ostoksia tilapuodista ja nauttimaan kauden tarjonnasta valmistettua keittoa. Saas nähdä olisiko se vaikka nokkosta..

Piia ja Katja toivat terveisiä Riihikallion marttojen yhteistoiminta illasta.. Todettiin että ovat arvokkaita tapaamisia, oikeita opintomatkoja meille. Ideoitakin tuli roppakaupalla, eli päästään marttailemaan lisää!

Pääsimme tutustumaan Mäntsälän mamsellien Punainen sulka-keräyksen hyväksi myytäviin ihaniin sulkakoruihin ja pinsseihin. Ja kyllähän me kunnon marttojen tapaan juotiin kahviakin. Liisa oli leiponut suussa sulavaa mustikkapiirakkaa kahvin kanssa nautittavaksi.  Kiitos vielä kerran Liisa! Mutta kyllä me naiset naurettiinkin! Terttu, Liisa ja Riitta kun alkoivat kertoa aikaisempien vuosien marttailusta täällä Kellokosken Martoissa, niin naurua riitti ihan vedet silmissä. Sanotaanko näin, että kyllä on ennen paljon tehty, ja hauskaakin on ollut. Ja nyt meidän on ehdottomasti jatkettava samalla linjalla!

Mietin myöhemmin kotona iltaamme, ja totesin että kyllä marttailu voi oikeasti olla vaikka mitä! Se on tekemistä, oppimista, auttamista ja mukavaa yhdessä oloa. Ja mikä parasta; Jokainen saa olla ihan omanlaisensa Martta!

Terveisin

Anja

Hei, olen Anja!

Hei!

Minä olen Anja, Kellokoskelainen noin kolmenvuosikymmenen ajan.

Marttailu aikani on huomattavasti lyhyempi. Olen liittynyt tähän upeaan liittoon, ja Kellokosken Martat ry:n vasta tämän vuoden puolella. Kellokosken Martoissa osa pitkään hallituksessa palvelleista halusi jo luopua tehtävistään, ja tämä toi hallitukseen paljon uutta verta, ja uusia tuulia. Näiden tuulien mukana pöllähdin minäkin Marttoihin, hallitukseen ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. On tunnustettava, että lyhyt marttailuaikani tuo hiukan paineita tähän tuoliin, mutta uskon voivani innokkuudellani paikata hiukan kokemuksen puutetta. Me hallituksessa suunnittelemme kaiken näköistä toimintaa teille jäsenille, ja muuten vaan marttailusta kiinnostuneille, kuunnellen teidän toiveitanne. Meihin voi aina olla yhteydessä kun tulee kysymyksiä, ideoita tai ihan muuten vaan!

Ollaan yhdessä pesun kestäviä Marttoja!

Keväisin terveisin, kasvimaan laidalta,

Anja Lahti

Kellokosken Marttojen puheenjohtaja

Uutta ja vanhaa

Tämän vuoden helmikuussa Kellokosken Martat sai uuden hallituksen. Mukaan tuli viisi aivan uutta jäsentä kahden konkarin seuraksi. Tästä on hyvä jatkaa uusilla tuulilla perinteitä kunnioittaen.

Kellokosken Martat harppasivat mukaan some-maailmaan. Löydät meidät facebookista sekä täältä, blogimaailmasta. Blogiin kirjoittelemme tapahtumista, tekemisistä, havainnoista, meistä ja muista. Mitä mieleen juolahtaa, marttailuun liittyvää ja läheltä liippaavaa.

Tule mukaan Marttailemaan!