Akileija, tyräkki, minttu ja moni muu…

Tapahtui tänään klo 09.32 Kellokosken ydinkeskustassa, entisen Rituliinan edustalla: Tuli auto, tuli toinen, ilmestyi pöytä, siihen siniruutuiset liinat ja suojamuovi. Pöydälle nostettiin erilaisia kasveja. Seuraavasta autosta lisää, sorttimentti laajeni. Ohi ajaneista autoista kuikuiltiin mitä täällä tapahtuu.

Pian kymmenen jälkeen saapuivat ensimmäiset kutsun kuulleet vaihtajat taimia kantaen. Tuomisia tutkittiin innokkaasti, kirjoitettiin nimiä purkkien kylkiin ja opittiin uutta. Esiteltiin pöydän tarjontaa. Yhdessä arvailtiin nimiä joillekin, etsittiin apua netistäkin. Onneksi ohi sattui kulkemaan kasvitietäjä, joka auttoi muutaman kysymysmerkin osalta. Jokaiselle taimien vaihtajalle löytyi pöydältä jotain kotiin vietävää. Useimmilla oli pihalta paikka valmiiksi mietittynä. Osa löysi kiinnostavan kasvin tietämättä mihin sen sijoittaa.

Oli ilo huomata, että edes jotkut olivat huomanneet tapahtumamainoksemme, lähinnä facebookissa. Lehti-ilmoittelua kaivattiin (muistamme jatkossa). Tälle päivälle osui paljon muitakin tapahtumia, joten kylän raitti oli melko hiljainen. Tämä oli meille kuitenkin hyödyllinen ja kiva tapahtuma, otimme opiksikin. Ehkäpä otamme uusiksi ensi keväänä ja parannamme vielä hieman. 

Oli mahtavaa jutella kyläläisten kanssa myös marttailusta. Pöytämme ääressä kävi sekä nykyisiä että toivottavasti tulevia Kellokosken marttoja. Tavataan syksyn marttailloissa!

Kukoistavaa kesää kaikille!

Ulla

WannabeMartta tässä moi!

Olen kovasti innokas alottamaan kaikenlaisia uusia juttuja. Suunnittelen innolla, mutta toteutus saattaa jäädä puolitiehen tai jopa alkamatta. Jotkut asiat tulevat jäädäkseen, niin ihastun etten muusta välitä.

Marttailun maailmaan astuin tämän vuoden alkupuolella, ystäväni houkuttelemana (kovin paljon ei tarvinnut houkutella). Tuumailin, että johan minä tavallaan jo marttailen kun kerta teen näitä ihan arkisia asioita: pesen pyykkiä ja ihmettelen miten saan pihkan irti vaatteesta, säilön talven varalle metsän antimia, paikkailen rikki menneitä housuja, yritän pitää kasvimaan kasvit hengissä ja vieläpä toivon saavani satoa. Ja viimeisimpänä: hurahdan hulluna hortaan! Tästä eivät muut perheenjäsenet vielä ymmärrä iloita, karsastavat viherjuomiani ja voikukannuppuja paistinpannulla. Mutta eikös uusiin makuihin tottuminen vaadi muutamia (kymmeniä) maistelukertoja :)

Kellokosken Marttojen toiminnasta uskon muodostuvan monipuolista, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Pienin askelin, kohti ääretöntä ja sen yli! (lainattu hieman Buzz Lightyearia)

Moikkaillaan kun tavataan!

terveisin Katja

Moi, mie oon Ulla

Minusta tuli martta varmaan lähemmän kymmenen vuotta sitten. Liityin Kellokosken marttoihin, mutta kävin marttailloissa vain pari kertaa. Työelämä vei mennessään. Tuolloin Martat -lehti oli minun ainoaa marttailua. Se ilahduttaa edelleen aina ilmestyessään.

Ehdin siirtyä vähäksi aikaa Virtuaalimarttoihin, kunnes tämän vuoden alussa kylällä kiersi huhu, että Kellokosken martat lopettaa toimintansa. Ei, ei , ei, kyllä täällä marttoja tarvitaan! Otin itseäni niskasta kiinni ja hyppäsin mukaan hallitukseen. Takana on vasta muutama kuukausi, mutta olen saanut jo ihania maistiaisia siitä mitä marttailu on. Päässä surisee ajatuksia ja tiedonjano ja tekemisen halu on kova. Kevätkausi on hurahtanut paljolti ns. latua tehdessä, mutta syyspuolella toiminta rullaa varmasti jo hyvin.

Marttana ja ihmisenä olen käsitöiden tekijä, kasvimaan hoitaja ja sadon säilöjä, leipoja ja arkikokkaaja. Näin keväällä taimien kasvatus ja kasvimaan suunnittelu ovat kovasti esillä. Tänä vuonna laitan kasvamaan viime vuotta enemmän lehtikaalia, parsakaalia ja kesäkurpitsaa, jotta toivottavasti runsas sato riittää vähän pidemmälle ensi vuoteen.

Aurinkoisin terveisin,

Ulla Poutiainen

Kellokosken marttojen varapuheenjohtaja