Maaliskuun
marttaillassa opettelimme koukkuamista. Meitä tuli opastamaan
kässämartta Mallu Mannila Pornaisista, joka toi myös mukanaan
tarvittavat kaksipäiset koukut.
Me osallistujat
olimme aivan aloittelijoita koukkuamisessa, joten ensin tutustuimme
koukkuun ja oikeaan otteeseen. Kun aloitussilmukka, ketjusilmukat ja
piilosilmukka oli saatu selätettyä pääsimme itse asiaan. Mallu
opasti meitä alkuun yksi kerrallaan. Heti ensimmäisellä
kerroksella tuli ahaa -elämyksiä, aloimme päästä hommasta
jyvälle. Ensin ”koukutellaan” koukulle silmukoita, sitten työ
käännetään, silmukat liu’utetaan koukun toiseen päähän ja
sitten ne pudotellaan (koukutellaan) toisen värisellä langalla.
Sitten taas käännetään ja kerätään silmukoita koukulle. Ihan
ymmärrettävää kun on koukku ja langat käsissä, ja hyvä
opastaja vieressä.
Kun selvisimme
toisestakin kerroksesta pystyimme jatkamaan samoilla sävelillä
eteenpäin. Pintakuvio alkoi hahmottua ja se innosti jatkamaan.
Koukkuamalla pinnasta tulee napakka ja paksun tuntuinen. Mallu
oli tuonut mukanaan koukkuamalla tehtyjä käsitöitä sekä kirjoja,
joista saimme lisää löylyä koukkuamisintoon.
Kuvassa vasemmalla marttaillan tuotos minun osalta, olkoon vaikka rannekoru. Oikealla kotona tehtyä koukuttelua, ehkä puhelinpussi tai mikä lie.
Myönnän, että taisin jäädä koukkuun. Ideoita on jonossa useita, vain aikaa puuttuu.
Ulla