Kiinalaisia kevätmuistoja

Viikot vilahtavat vauhdilla, joten blogin päivittäminen laahaa pahasti jälkijunassa. Pahoittelut siitä.

Huhtikuussa kokoonnuimme kiinalaisten tuoksujen ja makujen merkeissä. Minä (Ulla) ohjasin illan, jossa teimme kiinalaisia nyyttejä: kasviksilla täytetyt jiaozit ja kana-wontonit.

Wontoneihin käytettiin valmistaikinaa, jota saa pakastettuina arkkeina aasialaisista kaupoista. Täytteeseen tuli mm. broilerin jauhelihaa, kevätsipulia, chiliä, sitruunaa ja inkivääriä. Kun täyte oli valmis ja pyöritelty palleroiksi päästiin näpertelemään nyyttejä. Teimme näistä "mummon huivin" näköisiä. Nämä kypsennettiin höyrytysastiassa kiehuvan veden päällä.

Jiaozit tehtiin dumpling-taikinaan, johon tulee vehnäjauhoja, vettä ja suolaa. Täytteeksi tuli pieneksi silputtuja kasviksi (vesikastanjaa, valkokaalia, porkkanaa ja sipulia). Seesamiöljy toi täytteeseen huumaavan tuoksun.
Taikinasta taputeltiin pieniä lättänöitä pyörylöitä, joille laitettiin nokare täytettä. Sitten nyytti suljettiin vekittämällä reunat yhteen heltaksi.

Jiozit kypsennettiin pannulla ensin öljyssä, sitten lisättiin tilkka vettä ja annettiin kypsyä hetki kannen alla. 

Kuvassa vasemmalla wontonien kypsennyksessä käytetty kerroshöyrytin kattilan päällä ja oikealla jiaozit kypsymässä pannulla.

Illan päätteeksi maistelimme tuotoksiamme. Kasvistäytettä ja valmistaikina-arkkeja oli reilummin, joten teimme niistä vielä "kirjekuoria" (kuvassa oikealla ylärivissä).

Nyyttejä sai syödä ihan sormin, mutta tarjolla oli myös syömäpuikkoja. Halutessaan sai kastaa nyyttejä dippikastikkeeseen, jossa oli soijakastiketta, riisiviinietikkaa ja chiliöljyä.

Hyviä olivat, joten lautaset tyhjenivät joko paikalla syötynä tai kotiin vietynä.


Tämä huhtikuinen marttailta oli kevään viimeinen. Kevätkausi päättyi vapun vastaanottajaisiin, jossa olimme perinteiseen tapaan myymässä simaa ja munkkeja. Nyt on aika hengähtää marttailun osalta. Palataan uuden oppimisen ja yhdessä tekemisen pariin syksyllä.  

Ihan solmussa

Maaliskuun marttaillan aluksi pidimme vuosikokouksen. Mahduimme mainiosti saman pöydän ääreen, koska paikalla oli vain neljä marttaa.

Sujuvan kokouksen jälkeen aloimme opetella ns. selviytymisrannekkeiden tekemistä makramee -tekniikalla. Ideana oli punoa n. 2,5m pituinen pätkä vahvaa narua rannekkeeksi, josta se on purettavissa taas naruksi, kun ongelmatilanteesta selviäminen sitä kaipaa.

Yhdistyksemme jäsen Piia opasti meitä vaihe vaiheelta eteenpäin. Huomasimme, että solmujen tekeminen ei ehtinyt aivan selkärankaan saakka, koska kun keskittyminen välillä herpaantui (ne hyvät jutut) piti solmun teko opetella uudelleen tai purkaa sekaan livahtaneita vääränlaisia solmuja. Onneksi tarvitsi opetella vain yhdenlainen solmu ja purkaminen onnistui helposti.

Lopputulos oli kerrassaan hieno! Pari ranneketta oli kuvaa otettaessa vielä viimeistelyä vailla ja saimme kotiin mukaan harjoittelumateriaalia. Olipa kiva taas oppia jotain uutta! Ja muutenkin oli mukava ilta.